Elizabeth Gilbert on luovuuden suhteen (enimmäkseen) väärässä
Luovuudessa on lopulta kyse yllättävänkin pragmaattisista asioista, ei taikuudesta tai mystiikasta.
Luovuudessa on lopulta kyse yllättävänkin pragmaattisista asioista, ei taikuudesta tai mystiikasta.
Eli miten Zeuksen laki, groteski valta ja Nolanin juonikoneiston temput liittyvät toisiinsa.
Eli miksi liukuovi on masentavan tarkka esimerkki kustannustehdokkuuden ylivallasta.
Vaatimus aitoudesta ei selviä maailmassa, jossa elämme jatkuvasti tarkkailevan katseen alla.
Lyhyt tarina kysymyksestä, jonka Frank Serpico esitti Al Pacinolle.
Eli hajanainen ajatusten kokoelma, jossa monta asiaa voi olla totta samaan aikaan.
Eli miten Drift, Uusi Juttu ja IBM hyödyntävät viestinnässään narratiivien vaikutusta.
Tilaamalla uutiskirjeen saat näkemykseni suoraan sähköpostiisi. Tilaajana saat myös satunnaisempia kirjeitä, joita en julkaise sivustolla.
Parhailla ideoilla on tapana syntyä tilanteissa, joissa vaihtoehdot ovat vähissä.
Menestysromaani pakotti pohtimaan, miksi rautalangasta vääntäminen rikkoo taiteen lumon.
Jos suhtaudut kirjoittamiseen vakavasti ja se on sinulle tärkeää, kannattaa harkita jotain muuta kuin Substackia.
Yleisö ei ole tyhmä. Se aistii, jos tekijän intentio on epärehellinen.
Palkinnon voittaminen tai häviäminen ei hoida seuraavaa projektia puolestasi.
Ammattilaiset eivät jää odottamaan "sopivaa fiilistä". Miksi sinunkaan pitäisi?
On helpompaa kuvailla miten makua kehitetään kuin selittää mitä maku tarkoittaa.
Eli mitä David Bowie, George R. R. Martin ja Jodie Foster opettavat emotionaalisesta totuudesta.
Paras tapa huomioida yleisön tarpeet on olla ajattelematta yleisön tarpeita lainkaan.
Luovuus tarvitsee joutilaisuutta ja tyhjäkäyntiä, ei työajan tehokkuusoptimointia.
Joskus helpoin tapa paketoida vaikea teema yleisölle on ujuttaa se ruumissäkissä.
Eli miksi Jurassic Park on aikaa kestävä tarinankerronnan mestariteos.