Kahden megatavun sumuverho opettaa: luovuus versoaa rajoitteista eikä loputtomista mahdollisuuksista
Parhailla ideoilla on tapana syntyä tilanteissa, joissa vaihtoehdot ovat vähissä.
Parhailla ideoilla on tapana syntyä tilanteissa, joissa vaihtoehdot ovat vähissä.
Yhden nyrkkisäännön mukaan huonolta vaikuttava kirja kannattaa jättää kesken viimeistään silloin, kun sivunumero on yhtä kuin "sata miinus oma ikä". Säännön on tarkoitus toimia muistutuksena siitä, että mitä enemmän ikää kertyy, sitä vähemmän kannattaa uhrata arvokasta aikaansa huonojen kirjojen lukemiselle. Jos siis esimerkiksi 95-vuotiaana päätyy lukemaan kirjaa, joka
Jos suhtaudut kirjoittamiseen vakavasti ja se on sinulle tärkeää, kannattaa harkita jotain muuta kuin Substackia.
Yleisö ei ole tyhmä. Se aistii, jos tekijän intentio on epärehellinen.
Palkinnon voittaminen tai häviäminen ei hoida seuraavaa projektia puolestasi.
Ammattilaiset eivät jää odottamaan "sopivaa fiilistä". Miksi sinunkaan pitäisi?
On helpompaa kuvailla miten makua kehitetään kuin selittää mitä maku tarkoittaa.
Eli mitä David Bowie, George R. R. Martin ja Jodie Foster opettavat emotionaalisesta totuudesta.
Paras tapa huomioida yleisön tarpeet on olla ajattelematta yleisön tarpeita lainkaan.
Luovuus tarvitsee joutilaisuutta ja tyhjäkäyntiä, ei työajan tehokkuusoptimointia.
Joskus helpoin tapa paketoida vaikea teema yleisölle on ujuttaa se ruumissäkissä.
Eli miksi Jurassic Park on aikaa kestävä tarinankerronnan mestariteos.